Blogi: Kohtuullinen elämä avautui uusilla tavoilla Sosiaalipedagogiikan päivillä

Esiseminaari viritti kohtuuden äärelle

Päiviä edeltänyt esiseminaari kuljetti osallistujat kohtuullisuuden teemoihin tutkimuksen, dialogin ja taiteen kautta. Varjoväitöstilaisuudessa syvennyttiin Petra Malinin taideperustaista sosiaalityötä tarkastelevaan väitöskirjaan, jonka pohjalta keskusteltiin mahdollisuuksista vahvistaa osallisuutta ja demokratiaa. Kansallisiin dialogeihin sisältyneessä työpajassa nuori ja varttunut keskustelija johdattelivat keskusteluun, jossa kohtuullisuus, hyvinvointi ja nuorten tulevaisuuden näkymät lomittuivat toisiinsa ja loivat tilaa yhteiselle pohdinnalle. Illan dokumenttielokuva Saimaan Sylissä ja sitä seurannut paneeli puolestaan osoittivat, kuinka taide voi avata kohtuullisuuden ekososiaalisia kerroksia ja tehdä näkyväksi yhteisöllisyyden merkityksen murrosten keskellä.

Pääpuheenvuorot kutsuivat ajattelemaan toisin

Pääluennoitsija, professori Greg William Misiaszek haastoi ekopedagogiikka-ajattelun kautta pohtimaan kasvatuksen roolia maailmassa, jossa ekologinen ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus kulkevat käsi kädessä. Hän nosti esiin kysymyksen siitä, miten hyvä elämä määritellään ja millaisiin oikeutuksiin olemme tottuneet.

Perjantain dialogipuheenvuorossa yliopistonlehtori Erja Laakkonen ja dosentti Jani Pulkki tarkastelivat kohtuullisuutta moraalisena ja kasvatuksellisena kysymyksenä, joka tuntui yhtä aikaa oikealta ja silti vaikealta. Keskustelu muistutti, että kohtuullisuus on enemmän kuin yksilön valinta. Se on yhteisöllinen taito ja kulttuurinen prosessi.

Työpajoissa kohtuus muuttui keholliseksi, kokemukselliseksi ja yhteisölliseksi

Käytännön työpajat konkretisoivat kohtuullisuutta monin tavoin kehossa, arjessa ja dialogissa. Osallistujat harjoittelivat mediataitoja inklusiivisin menetelmin, tutkivat kehollisen turvan ja trauma­tietoisuuden merkitystä sekä osallisuuden kokemuksen vahvistamista. Lisäksi rakennettiin pienryhmätoiminnan luottamuksellista dynamiikkaa ja avattiin planetaarisen sosiaalipedagogiikan kysymyksiä omassa opetuksessa.

Ikäkokemusta käsittelevässä työpajassa pohdittiin elämänkaaren viisautta ja tulevaisuuden toiveikkuutta, ja kehotarinamenetelmässä ruumiillinen tieto muuttui tutkimukselliseksi oivallukseksi. Historiallisen työpajan kautta kohtuullisuus avautui myös kollektiivisen selviytymisen näkökulmasta sisällissodan kokemuksista nykypäivään. Työpajojen moninaisuus osoitti, että kohtuullisuus ei ollut vain ajattelutapa vaan paikkaan, aikaan ja yhteisöön kiinnittyvä kokemus.

Tutkimustyöryhmät avasivat kohtuuden moninaisuuden

Tutkimustyöryhmissä kohtuullisuutta tarkasteltiin laajasti planetaarisesta osallisuudesta ja ilmastotoimijuudesta kodin, kuulumisen ja nuorten syrjäytymiskokemusten teemoihin sekä palvelujärjestelmän kohtuuttomuuksiin. Esitykset toivat esiin, kuinka kohtuullinen elämä rakentui yhtä lailla kokemuksista kuin rakenteista, valtasuhteista, tulevaisuuskuvista ja arjen eettisistä ratkaisuista.

Teemat vaihtelivat iäkkäiden tulevaisuusnäkemyksistä talouden ja vaurastumisen merkityksiin, koulutuspolkujen katveisiin, dialogisuuden mahdollisuuksiin, pedagogiikkaan ja ammatilliseen herkkyyteen sekä varhaiskasvatuksen sosiaalipedagogisiin juuriin. Monialainen yhteistyö ja historiallisen perspektiivin läsnäolo laajensivat käsitystä siitä, miten kohtuullisuus voi ohjata sekä yksilöiden valintoja että yhteiskunnallista uudistumista.

Sosiaalipedagogiikan opinnäytepalkinto 2026

Päivien yhteydessä jaettiin myös vuoden 2026 sosiaalipedagogiikan opinnäytepalkinto. Suomen sosiaalipedagoginen seura myönsi sen tänä vuonna Tampereen ammattikorkeakoulussa sosionomi (AMK) -tutkintoon tehdylle Annika Strandin opinnäytetyölle Kansainvälisen harjoittelun vaikutuksia identiteettiin ja sosionomin ammatti-identiteettiin. Opintomatka Tansaniaan Paulo Freiren kainalossa. Vuosittain jaettava palkinto juhlistaa opinnäytetyötä, joka tuo esiin ja kehittää sosiaalipedagogiikkaa erityisen ansiokkaasti.

Osallistujien kertomaa

Päivien aluksi kysyttiin osallistujien odotuksia ja sitä, mikä oli saanut heidät tulemaan mukaan. Joensuulainen Outa Mehtäläinen kuvasi sosiaalipedagogiikan avanneen hänelle uuden tavan hahmottaa maailmaa. Hän kertoi tulleensa päiville etsimään lisää oivalluksia. Myös Karelia-ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijat Sara Mäki Forssasta, Susanna Kinnunen Joensuusta ja Pohjois-Savosta saapunut Asta kertoivat hakeutuneensa tapahtumaan oppiakseen uutta, saadakseen työkaluja tulevaan työhönsä ja syventääkseen ymmärrystään sosiaalipedagogiikasta, erityisesti kohtuullisuuden ja pääluennon teemoista.

UEF:n opiskelijat Maarit Malinen Kuhmosta sekä Henna Väisänen ja Elsi Ihalainen Kuopiosta kertoivat etsivänsä ennen kaikkea inspiraatiota, kohtaamisia ja kohtuullisuuden teeman syvempää ymmärrystä. Oulun ammattikorkeakoulun lehtorit Hannele Ollinen ja Riikka Huttunen tulivat puolestaan tapaamaan kollegoita ja vahvistamaan omaa opetustaan.

Keskeisessä roolissa päivien toteuttamisessa oli joukko Karelia-ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoita, muun muassa yhteisötyön opintojaksolta. He vastasivat ohjelman ja käytännön järjestelyjen toteuttamisesta sosiaalipedagogisen yhteisötyön näkökulmasta ja loivat kävijöille erilaisia osallistumisen mahdollisuuksia yhteisöllisistä taideteoksista palautteen keruuseen. Opiskelijat kertoivat oppineensa erityisesti innostamisen ja dialogisuuden käytännöistä. He tunnistivat jännitteen vapaaehtoisuuden ja pakollisen kurssisuorituksen välillä, mutta huomasivat samalla, että yhteishenki saattoi silti rakentua, vaikka osallistumisen motiivit erosivat toisistaan.

Kohti kohtuullisempaa huomista

Sosiaalipedagogiikan päivät 2026 osoittivat, että kohtuullisuus ei ole paluuta vähempään vaan kulkua kohti merkityksellisempää. Kun hidastamme, kuuntelemme ja kohtaamme, löydämme tilaa uudelle yhteiselle ajattelulle ja planeetan rajoihin mahtuvalle toiminnalle ja tulevaisuudelle.

*Teija Makkonen (tutkijatohtori, YTT) ja Anne Airaksinen (tutkijatohtori, YTT, KM) ovat Suomen sosiaalipedagoginen seura ry:n hallituksen jäseniä ja Maria Korkatti (teatteri-ilmaisun ohjaaja, sosionomi YAMK) toimii Pohjois-Karjalan kansanteatteri Pokassa ja Karelia-AMK:n sosionomikoulutuksen opettajana.