Blogi: Saimaan sylissä ja seurantalojen syleilyssä: kohti sosiaalisesti saavutettavampaa teatteria

8.6.2026

Sanna Ryynänen*

Maaliskuun 2026 sosiaalipedagogiikan päivien esiseminaariohjelmaan kuului Saimaan Teatterin kesäkiertueesta kertova dokumenttielokuva Saimaan Sylissä (2023, ohj. Janna Räsänen) sekä paneelikeskustelu taiteen saavutettavuudesta ja yhteiskunnallisista merkityksistä. Tässä tekstissä paneelikeskustelun vetänyt yliopistonlehtori ja Saimaan Teatterin tutkijajäsen Sanna Ryynänen pohtii taiteen, erityisesti teatterin saavutettavuutta ja Saimaan Teatteria sitä edistämään pyrkivänä 2020-luvun kiertueteatterina.

Saimaan Teatteri tulee lähelle

Saimaan Teatteri on kesäisin Saimaan seudulla (ja kesällä 2026 vähän muuallakin) kiertävä nuorten teatterintekijöiden ammattiteatteri. Sen johtoajatuksena on viedä korkeatasoista ja yllätyksiä tarjoavaa teatteria paikkoihin, joissa teatteritarjontaa ei ole lainkaan tai sitä on vain vähän. Saimaan Teatteri esiintyy vanhoissa seuran- ja työväentaloissa, ja se jatkaa siten seurantaloihin jo 1800-luvun lopulla juurtunutta yhteisöllistä teatteriperinnettä, joka kokoaa alueen ihmisiä yhteen.

Teatterilaiset liikkuvat ja elävät kiertueen ajan pienellä laivalla, mistä on muodostunut teatterin yli kymmenen toimintavuoden aikana erottamaton osa teatterin yhteisöllistä toimintatapaa ja julkikuvaa. Monet Saimaan Teatterin vakikatsojista osaavat jo asettautua kodin tai mökin rantaan odottamaan Lola3-aluksen ohilipumista ennen paikkakunnan esityspäivää. Vilkutukset ovat lämpimiä puolin ja toisin.

Saimaan Teatterin toiminnan ominaislaatu tiivistyy hyvin kesän 2023 kiertueella kuvatussa Saimaan Sylissä -dokumenttielokuvassa (ohj. Janna Räsänen), joka näyttää laivan kiertuearkea mutta myös sen, millaisen tilan tämänkaltainen teatteritoiminta rakentaa yhteentulemisille ja kohtaamisille. Dokumentti näyttää, mitä tarkoittaa, kun teatteri tulee lähelle fyysisesti mutta myös kuulumisen ja osallisuuden kokemuksia mahdollistaen. Dokumentti näyttää, mitä erityisesti alueellinen mutta myös sosiaalinen saavutettavuus ovat ja voivat olla.

Taiteen saavutettavuuden monet puolet

Teatterin saavutettavuuden voi tiivistää siihen, että teatteritapahtumaan osallistuminen tulee itselle mahdolliseksi. Se puolestaan voi tarkoittaa monia eri asioita. Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry:n Kulttuuria kaikille -palvelu jaottelee taiteen saavutettavuuden huomioimisen kahdeksaan osa-alueeseen: suunnittelu ja budjetointi, viestinnän saavutettavuus, sosiaalinen saavutettavuus, hinnoittelu, rakennetun ympäristön esteettömyys, saavutettavuus eri aistien avulla, ymmärtämisen tukeminen sekä alueellinen saatavuus.

Lista muistuttaa, että saavutettavuus ei ole jokin yksittäinen teko tai tilaisuuden ominaisuus vaan kokonainen vyyhti huomioitavia näkökulmia ja tekoja. Kun asiaa katsotaan taiteen kokijan näkökulmasta, kuva monisäikeistyy edelleen.

Taiteen saavutettavuus on suhde

Sosiaalipedagogisesta näkökulmasta taiteen saavutettavuus on tärkeää ajatella osallisuuden kaltaiseksi suhteeksi, jonka pohtimisessa tulee pitää aina mukana sekä toteuttajan että osallistujan näkökulma. Saavutettavuuden toteutumiseen ei vielä riitä, että tilaisuuden tarjoaja saa ruksin jokaiseen saavutettavuuden edellytyksiä kuvaavaan boksiin.

Aitoa saavutettavuutta on se, että kohderyhmä kokee tilaisuuden ja tilan saavutettavaksi. Tästä luonnollisesti seuraa se, että saavutettavuus tarkoittaa eri ihmisille eri asioita, mikä puolestaan tekee saavutettavuuden edellytysten ja mahdollisuuksien pohtimisesta erityisen monitahoisen asian. Sosiaalisen saavutettavuuden ulottuvuus tarjoaa tähän yhden kiinnostavan näkökulman.

Kulttuuria kaikille -palvelu määrittelee sosiaalisen saavutettavuuden kokonaisvaltaiseksi kokemukseksi siitä, että on tervetullut. Se voi rakentua esimerkiksi ystävällisestä ja huomioivasta kohtaamisesta, tilan ja ympäristön kokemisesta itselle riittävän kotoisaksi ja turvalliseksi sekä siitä, että taiteen sisällöt eivät sulje ulos tai syrji vähemmistöjä. Sosiaalinen saavutettavuus on esimerkiksi kokemusta nähdyksi tai kuulluksi tulemisesta, kokemusta kuulumisesta tai kokemusta siitä, että taiteen sisällöt puhuttelevat.

Sosiaalista saavutettavuutta nykykansanteatterin keinoin

Saimaan Teatteri on nimennyt teatterinsa esteettiseksi ominaislaaduksi nykykansanteatterin. Se on helposti lähestyttävää, uusia ilmaisumuotoja yhdistävää sekä katsojan ymmärrykseen vankasti luottavaa teatteria. Kesäkiertueteatterina Saimaan Teatteri pyrkii tekemään jotakin muuta kuin tavanomaista kesäteatteria mutta kuitenkin sellaisella otteella, että siitä löytyisi tarttumapintaa mahdollisimman monelle. Saimaan Teatterin tapauksessa tuo ei kuitenkaan tarkoita kädenlämpöistä, kaikkia miellyttävää teatteria, vaan useinkin erilaisia särmiä ja kulmia.

Saimaan Teatterin nykykansanteatterille on luonteenomaista myös yleisön mukaanottaminen erilaisin lempein tavoin. Se voi olla näyttelijöiden rooleistaan käsin tapahtuvaa jutustelua tai muuta kanssakäymistä yleisön kanssa ennen esityksen alkua tai väliajalla tai esitykseen sisällytettyjä pienimuotoisia osallistumaan kutsuvia hetkiä.

”Ihan alussa, kun tulin aika aikaisin, kesti hetken tajuta, että siinä [näyttelijöiden jutustelussa yleisön kanssa] oltiin roolissa. Se jotenkin edesautto sitä, että ihmiset otti kontaktia muiden kanssa ja juttelivat muiden kanssa, se oli madaltava toiminta sen eteen, että tuli ottaneeksi kontaktia ihmisiin, joita ei tuntenut.” (Saimaan Teatterin katsojahaastattelu 09/2022)

Saimaan Teatterin esityksiä luonnehtii kaiken kaikkiaan kokonaisvaltainen tapahtumallisuus, johon itse teatteriesityksen lisäksi liittyy seurantalo esityspaikkana pitkine historioineen ja jopa matka sinne, lipunmyynti kohtaavana ja keskustelevana hetkenä, kohtaamiset sekä näyttelijöiden että kanssakatsojien kanssa ennen esitystä, väliajalla ja esityksen jälkeen sekä paikallisin voimin toteutettu väliaikapuhvetti.

Tämä kokonaisuus rakentaa, niin väitän neljän Saimaan Teatterin kiertueen kokemuksella, aivan omanlaistaan sosiaalista saavutettavuutta. Se on Saimaan Teatterin tapauksessa kokemusta siitä, että “oman kylän talolle” on helppo tulla; se on asettumista osaksi pitkiä historian säikeitä; se on kohtaamisten ja hymyjen rakentamaa yhteisyyttä; se on paikallisten Marttojen leipomaa raparperipiirakkaa ja röpörieskaa; se on esityksen keinoin näkyväksi tehtävää moninaisuutta, joka ei pelkisty vaikkapa perinteisen kesäteatterin stereotyyppisiin sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen asetelmiin; se on asettumista kuluneille puupenkeille, jotka välittävät tuntua siitä, että täällä ei pidä osata olla ja toimia juuri jollakin tietyllä tavalla. Saimaan Teatterissa sosiaalinen saavutettavuus on sitä, että lapsen unirättikin tulee katsomaan teatteria, kuten Saimaan Sylissä -dokumentissa nähdään.

*Sanna Ryynänen (FT) on Itä-Suomen yliopiston sosiaalipedagogiikan yliopistonlehtori ja Saimaan Teatterin tutkijajäsen.

Saimaan Teatteri kiertää kesällä 2026 kahdella esityksellä. Lisätiedot ja kiertueaikataulut löytyvät osoitteesta: https://saimaanteatteri.fi