Blogi: Yhteisöllisyys ja toivo nuorten aikuisten voimavarana – kokemuksia Osallisix-toiminnasta

Yhteisöllinen eetos

Nyky-yhteiskunnassa nuoriin aikuisiin kohdistuu valtavia paineita ja odotuksia. Pia Lundbom (2025) kuvaa aikamme yksilökeskeisyyttä, johon on helppo yhtyä. Toivon rakentumiseksi tarvitaan kuitenkin yhteisöllisyyttä.

Osallisix-ryhmät on suunniteltu niin, että nuori aikuinen voi tulla mukaan omana itsenään – ilman diagnooseja tai ongelmakeskeistä määrittelyä. Jokainen saa osallistua sellaisena kuin oma elämänvaihe ja voimavarat sillä hetkellä mahdollistavat. Tämä on osoittautunut merkitykselliseksi.

Toiminnan keskeinen tavoite on tarjota nuorille aikuisille mahdollisuus löytää itselleen turvallinen yhteisö. Ryhmien suunnittelussa nuorten ideat ja toiveet ovat keskiössä, ja heidän oma tekemisensä on olennainen osa toimintaa. Kokemus osallisuudesta voi syntyä kuulumisesta johonkin itselle tärkeään yhteisöön tai verkostoon, jossa rakentuu yhteenkuuluvuuden tunne sosiaalisissa suhteissa (vrt. Leeman & Hämäläinen, 2016).

Osallisix-ryhmätoiminnassa on tietoisesti korostettu ajan ja tilan antamista huokoiselle yhdessäololle ja kiireettömälle kohtaamiselle. Huokoinen yhdessäolo tarkoittaa yhdessä vietettyä aikaa ilman suorittamisen ja kuluttamisen pakkoa, arjen paineita tai kilpailullisuutta. Tällainen tila luo mahdollisuuden yhteyden rakentamiseen, sosiaalisen vuorovaikutuksen harjoitteluun ja vertaistuen syntymiseen (vrt. Anttonen, Koivumäki & Leskinen, 2024). Parhaimmillaan huokoinen yhdessäolo raivaa tilaa nuoren osallisuudelle, omalle toimijuudelle ja hyvinvoinnille.

Toivon merkitys ja toimeen tarttumisen eetos

Jamil Zaki (2024) kuvaa kyynisyyttä status quon työvälineeksi – kyynisyys muuttaa ajatukset ilkeämmiksi, surullisemmiksi ja jopa sairaammiksi. Pia Lundbom (2025) puolestaan korostaa, että toivo on yhdessä rakennettavaa. Keskeistä toivon ylläpitämisessä on nuorten osallistuminen ja mahdollisuus vaikuttaa.

On tilanteita, joissa ohjaajalta vaaditaan toivon kannattelua – erityisesti silloin, kun nuoren omat voimavarat eivät riitä toiveikkuuden ylläpitämiseen. Toivon kannattelu on osa ohjaajan osaamista: kykyä tunnistaa ja auttaa nuorta näkemään hyvää ja mahdollisuuksia, kertoa vaikuttamisen keinoista, innostaa ja tukea nuoren omaa toimijuutta sekä ylläpitää toimeen tarttumisen eetosta.

Osallisix-toiminnassa olemme nähneet, miten nuorten omat ideat ja tekeminen luovat toivoa. Esimerkiksi nuori, joka haluaa ohjata kuvataidetuokion vertaisilleen, huomaa oman osaamisensa arvon ja kokee onnistumista yhdessä muiden kanssa. Tai kun ryhmä tutustuu johonkin kaikille uuteen tekemiseen, yhdessä kokeilu koetaan turvallisemmaksi kuin yksin yrittäminen. Tilaisuudet luoda iloa muille ja itselle vahvistavat toiveikkuutta.

Elina Nivala ja Sanna Ryynänen (2024, 197) muistuttavat, että toivo on maailman muuttamisen käyttövoima: “Freiren mukaan epäoikeudenmukaisesta järjestelmästä kumpuava epäinhimillistyminen ’ei saa antaa aihetta epätoivolle vaan toivolle’. Se kannustaa etsimään uupumatta ihmisyyttä, jonka epäoikeudenmukaisuus on kieltänyt.”

Tämä ajatus resonoi Osallisix-toiminnan eetoksen kanssa. Ryhmät eivät ole vain kohtaamispaikkoja, vaan tiloja, joissa nuoret voivat yhdessä rakentaa toivoa ja etsiä ihmisyyttä, jota yksilökeskeinen ja suorituskeskeinen kulttuuri helposti kaventaa. Kun annamme aikaa, tilaa ja mahdollisuuksia vaikuttaa, toivo muuttuu toiminnaksi – ja siitä syntyy osallisuus.

Ryhmähankkeen tausta ja toteutus

Yhdessä osallisiksi – Mieliteko 2.0 -ryhmähanke tukee 16–64-vuotiaiden pohjoissavolaisten mielen hyvinvointia ja päihteettömyyttä. Hankkeessa järjestetään ryhmätoimintaa, joka vahvistaa arjen taitoja, voimavaroja ja terveellisiä elintapoja. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama, ja sen rahoitukseen osallistuvat myös useimmat Pohjois-Savon kunnat.

Ryhmähanke toteutetaan vuosina 2023–2027 Savonian ja Humanistisen ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Hankkeessa on kolme erilaista ryhmätoimintaa, joista Humak vastaa Yksissä tuumin- ja Osallisix-toiminnoista.

Osallisix-ryhmät on suunnattu 16–29-vuotiaille nuorille aikuisille, joista osa on työn tai koulutuksen ulkopuolella. Marraskuuhun 2025 mennessä Osallisix-ryhmiä on toteutettu 11 pohjoissavolaisessa kunnassa. Ryhmät kestävät 3–5 kuukautta, ja tapaamisia on viikoittain tai 1–2 kertaa kuukaudessa. Osallisix-ryhmätoimintaa toteutetaan yhteistyössä kuntien nuorisopalveluiden, etsivän nuorisotyön ja työllisyyspalveluiden, järjestöjen sekä hyvinvointialueen aikuissosiaalityön kanssa. 

***

Erja Anttonen (YTM) on Suomen sosiaalipedagogisen seuran varapuheenjohtaja. Hän työskentelee Humanistisessa ammattikorkeakoulussa lehtorina ja Yhdessä osallisiksi -ryhmähankkeen Osallisix-toiminnassa kehittäjälehtorina.

Lähteet:

 Anttonen, E., Koivumäki, N.-E. & Leskinen, A. (2024). Yhdessä osallisiksi -ryhmähanke tukee sosiaalista toimintakykyä. Teoksessa M. Äärynen & E. Reponen (Toim.) Väläyksiä Humakista 8. Humanistinen ammattikorkeakoulu (ss.18–19). https://www.humak.fi/wp-content/uploads/2024/12/valayksia-2025-2.pdf

Leeman, L. & Hämäläinen, R-M. (2016). Asiakasosallisuus, sosiaalinen osallisuus ja matalan kynnyksen palvelut. Yhteiskuntapolitikka 81 (5), 586–594. https://www.julkari.fi/handle/10024/131350

Lundbom, P. (2025). Haurastuvassa maailmassa toivo luodaan yhdessä – nuorten osallistuminen ja vaikutusmahdollisuudet ovat keskeisiä – Puheenvuoroja. https://blogs.uef.fi/puheenvuoroja/2025/11/25/haurastuvassa-maailmassa-toivo-luodaan-yhdessa-nuorten-osallistuminen-ja-vaikutusmahdollisuudet-ovat-keskeisia/

Nivala, E., & Ryynänen, S. (2024). Sosiaalipedagogiikka: Kohti inhimillistä yhteiskuntaa ja kestävää elämää (Toinen, uudistettu laitos.). [Helsinki].

Zaki, J. (2024). Hope for cynics: The surprising science of human goodness. Robinson.

Linkit:

Osallisix - Humak – humanistinen ammattikorkeakoulu

Yhdessä osallisiksi - Mieliteko 2.0

Mielitekomedia.fi